Tampereen Visio: The Co-creative Manufacturing City

Vaikka nykymenossa on vaikea pysyä mukana ja digitaalisuus tuottaa monenlaisia harhoja, yritän silti antaa mahdollisimman totuudenmukaisen kuvan kotikaupunkini teollisuusmaisemasta sellaisena kuin se tänään, elokuun 17. päivänä vuonna 2042, avautuu Pyynikin näkötornin juurelta itään, länteen, pohjoiseen ja etelään. Sekä tietysti kaupungin digiulottuvuuteen.

Sain eilen kutsun Tarastenjärven materiaalikylään. Siellä avataan ensi viikolla kolmas jalostuslinja, joka valmistaa jätteestä jalometallipulveria elektroniikan 3D-tulostukseen. Kaksi aikaisempaa laitosta toimivat jo täydellä teholla. Muovijätteestä jalostetaan ykköslinjassa monipuolisesti erilaisia materiaaleja mm. kivijalkapuotien 3D-tulostustuotteisiin. Kakkoslaitoksessa metalliromu päätyy metallitulostuskortteleiden loputtomiin tarpeisiin.

Vielä muutama vuosi sitten metallipulvereita valmistettiin vain harvoissa jalostuslaitoksissa, mutta tekniikan kehittyessä edulliseksi laitokset levisivät kaikkialle. Neljäs jalostuslinja on jo valmisteilla. Sen on tarkoitus muuntaa biojäte biotalojen tulostusmateriaaliksi.

Menen avajaisiin vesiratikalla T4, joka rakennettiin palvelemaan materiaalikylän kehittyvää liikennetarvetta. T4 on lempireittini, koska se oikaisee Teiskon suuntaan kätevästi Siilinkarin kautta Näsijärven pinnassa ja maisemat ovat edelleen upeat.

Tampereen yliopisto on rakentanut materiaalikylän yhteyteen Euroopan edistyneimmän urbaanin kaivostoiminnan kehitysyksikön, joka palvelee nopeasti muuntuvaa materiaalikehitystä. Yksikköä johtaa materiaalipsykologian professori Karo Viikki, jonka erityisalana on luovuus kiertotaloudessa.

Kaupungit nähdään tulevaisuuden kaivoksina, joista voidaan kerätä kaikenlaisia materiaaleja kierrätykseen. Ilmiötä kutsutaan nimellä urban mining, ja sillä tarkoitetaan metallien talteenottoa esimerkiksi jätteistä, rakennuksista ja infrastruktuurista. Urban mining on yksi megatrendeistä.

Tampereen on kokenut viime vuosina nopean muutoksen. Ilmastopakolaisuuden johdosta Espanjasta, Portugalista ja Välimeren eteläpuolelta saapui Pirkanmaalle SPR:n jo vuonna 2018 tekemän ennusteen mukaisesti nopeassa tahdissa lähes puoli miljoonaa uutta asukasta, tuoden mukanaan käsittämättömän määrän huippuosaajia. Tampereen väkiluku lähestyy nyt miljoonan haamurajaa. Suomalaisten osuus väestösä on lähes 40%, siis paljon suurempi kuin Turussa.

Science-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että jos ilmaston lämpeneminen etenee kahteen asteeseen, suuri osa eteläistä Espanjaa, samoin kuin muut alueet Välimeren ympäristössä muuttuvat autiomaaksi. Kansainvälinen Punainen Risti arvioi, että vuonna 2050 ilmastopakolaisia voi olla 250 miljoonaa. 

Myös Tampereen valmistava teollisuus on uusiutunut täydellisesti. Riiassa vuona 2030 laaditun kansainvälisen resurssisopimuksen mukaisesti valmistava teollisuus saa nykyään valmistaa tuotteita ainoastaan kysynnän mukaan ja kaikki yli 10 kappaleen varastot ovat jyrkästi kiellettyjä kaikilla toimialueilla, paitsi elintarviketeollisuudessa. Sopimus oli helppo saada aikaan, koska raaka-aineet olivat kaikkialta loppumassa ja hinnat nousseet pilviin.  Sopimuksen jälkeen tilanne on helpottunut ja hinnat ovat kääntyneet jälleen laskuun. Eihän varastojen ylläpidossa ylipäätänsäkään olisi enää mitään järkeä.

Maailman ylikulutuspäivä on laskennallisesti se päivä, jona ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon biokapasiteetin. Suomalaiset kuluttavat oman osansa maailman luonnonvaroista noin nelisen kuukautta maailman keskiarvoa aiemmin. Vuonna 2017 suomalaisten ylikulutuspäivä oli 3. huhtikuuta. 

Vuoden 2030 jälkeen seurasi kaksi vaikeaa vuotta, koska yritysten oli luotava uudet toimintamallit materiaalitehokkuuden saavuttamiseksi. Sen jälkeen yritysten tuottavuus nousi radikaalisti, kun raaka-ainevarastot ja varaosavarastot eivät enää rasittaneet yritysten toimintaa. Myös suuri määrä varastoina käytettyjä kiinteistöjä vapautui uuden teollisuuden käyttöön.

Ylikansalliset materiaaliyritykset eivät onneksi onnistuneet valtaamaan markkinoita, koska materiaalituotanto ja materiaalin jalostaminen tuotteiksi oli muuntunut suurelta osin lähituotannoksi materiaalikylien ansiosta.

Lähituotannon kehittyminen sai lisävauhtia, kun rahoittajat lähtivät liikkeelle. Vielä muutama vuosi sitten yksityishenkilöiden pankkitileillä nukkui enemmän rahaa kuin koskaan aiemmin Suomen historiassa, mutta uusi toimintamalli tarjosi houkuttelevia sijoituskohteita. Pankit loivat uusia ketterän teollisuuden rahoituspalveluita ja lähituotannon rahastoja. Tampereella perustettiin muuten Euroopan ensimmäinen erikoistunut 3D Pankki, joka täyttää ensi vuonna 15 vuotta.

Teollisuuden suurin muutos ja disruptio tapahtui jo kaksikymmentä vuotta sitten, kun 3D-tulostuksen tekniikat tekivät odotetun laajamittaisen läpimurron. Valmistusnopeudet nousivat tuhatkertaisiksi, materiaalien saatavuuteen liittyvät ongelmat ratkaistiin materiaalikylissä ja menetelmän yleinen kustannustaso alitti kipukynnyksen. Ohjelmistojen ja laitteiden avoimuuteen perustuva kehityskulttuuri varmisti, että laite- ja prosessi-innovaatiot levisivät salamannopeasti kaikkialle.

Investointien myötä Tampereelle syntyi ripeästi useita erikoistuneita tulostuskortteleita. Nyt niitä on jo lähes kolmekymmentä. Tulostuskortteleiden verkosto palvelee lähes kaikkia teollisuuslaitoksia, kauppoja, yrityksiä ja kaupunkilaisia. Vain harva yritys investoi enää omiin koneisiin ja laitteisiin.

Ensimmäisenä Sokoksen kortteli muuttui nopeaksi kuluttajatuotekeitaaksi, jossa tuotetaan mitä kummallisimmilla tulostustekniikoilla arjen käyttöesineitä.  Sen jälkeen Ylöjärven liepeille syntyi tunnelmallinen Titaanikaupunki, joka on kuuluisa titaanista tulostetusta puumaisesta portista. Osa Tampereen tulostuskortteleista on koottu muodikkaista tulostuskonteista ja -moduleista. Muokattavat 3D-kerrostalomodulit ovat muutoinkin muodissa, kuten Tesoman design-korttelissa jokainen voi itse todeta.

Viime keväänä Vuoreksen ekokylään nousi puutalojen tulostuksen Biotalolaakso, joka tuottaa ketterästi uusia asuntomoduleja biomateriaalista kasvavan kaupungin tarpeisiin. Toistaiseksi materiaali on tuotu junalla Lahden biokomposiittijalostamolta, mutta kohta se saadaan Tarastenjärveltä, ylpeästi oman kaupungin jätteistä!

Työn tekeminen on muuttunut kovasti. Lapsenlapseni Juanita kouluttautui Nambian verkkoyliopistossa 3D-tulostuksen Tuottajaksi. Malli kopioitiin muinoin musiikkiteollisuudesta, koska se vastasi parhaiten teollisuuden tarpeita. Juanitan työhön kuuluu nopeiden 3D-tuotekehitysprojektien tuottaminen kaikenlaisille asiakkaille, kuten pankeille, autoteollisuuden mikrotehtaille ja kenkästudioille. Eihän kukaan enää halua riskiä ja vaivaa raskaan organisaation rakentamisesta, kun varsinaisen työn voi yhtä hyvin tehdä siihen erikoistunut tuottaja, joka tuntee kaikki tuotannon verkostot ja uusimmat jujut.

Työn muuttuminen on yksi suurimmista megatrendeistä. Työpaikat, asiantuntijuus ja työsuhteet muuttuvat. Tiedämme tulevaisuuden työpaikoista yhtä paljon kuin 1800-luvun suomalainen pystyi arvaamaan meidän arkipäiväämme.

Vierailin viime viikolla Vehmaisten tulostuskorttelissa, joka keskittyy työkalujen tulostukseen. Toiminta on täällä samankaltaista kuin muissakin kortteleissa. Uusi työkalu valmistuu tulostimesta keskimäärin 60 sekunnissa tilauksen saapumisesta. Robotti tekee työkalulle tarvittavat jälkikäsittelyt ja laadunvarmistuksen, jonka jälkeen se toimitetaan asiakkaalle sopivimmalla tavalla, tyypillisesti nelikopterilla tai sähköjäniksellä. Asiakas saa uuden työkalun n. 20 minuutin kuluttua tilauksesta. Vehmaisten tulostuskorttelissa on n. 90 tulostinta ja työtehtäviä se tarjoaa n. 5000:lle toimijalle, kun mukaan lasketaan mikromaksuja saavat freelancerit.

Oppivat koneet ja tekoälyjärjestelmät hoitavat lähes kaikki rutiinit. Teollisuudessa keskitytäänkin lähinnä uusien ideoiden tuotantoon ja liiketoimintamallien virittämiseen. Miljoonan asukkaan Tampere on uskomaton ideoiden ja osaamisen aarreaitta. Teollisuuden muutosprosesseista tärkein on tällä hetkellä tuotekehityksen joukkoistuminen. Joka hetki kaupungissa on hereillä ja vapaana kymmeniätuhansia freelance-tuotekehittäjiä ja tuottajia, jotka pystyvät salamannopeasti luomaan uusia tuoteideoita ja muuttamaan ideat suunnittelupiirrustuksiksi. Työt palkitaan välittömästi mikropalkkioilla, joista nykyään muodostuu ansainta lähes kaikilla aloilla.

Nopeudesta on myös haittaa, sillä tieto liikkuu vaivattomasti myös kilpailijoille. Kilpailuedun (KE) menettäminen on yksi suurimmista riskeistä ja sen estämiseksi on syntynyt kokonainen uusi toimiala. On syntynyt mm. KE-vakuutuslaitoksia ja KE:n-palautuspalveluita. Tärkeimmäksi suojamekanismiksi on kuitenkin noussut ihmisten arvostaminen ja arvoketjuluottamuksen rakentaminen, joka luo vahvan ihmismuurin ja suojaa parhaiten myös digitaalisilta hyökkäyksiltä.

Työttömiä ei käytännössä enää ole, koska jokaiselle halukkaalle löytyy mielekästä työtä. Työttömyysprosentin laskennasta luovuttiin viime vuonna, koska se todettiin turhaksi rutiiniksi. Tampere palkittiin jälleen kerran maailman parhaana työpaikkana – nyt jo viidennen kerran.

Miten kuvailisin Pyynikin maisemaa, jossa munkintuoksu on edelleen yhtä ihana kuin lapsuudessani? Takana on pitkä kehityskaari ja suuri hyppäys teollisuuskaupungista innovaatiometropoliksi, lähes renesanssiajan kaupunkivaltioksi.

Pormestareiden johdonmukainen yli 40 vuotta jatkunut osallistavaa kehitystä luonut kaupunkistrategia kantaa hedelmää. Tampere on luonut resilienssin muutosten suojaksi ja kyennyt hyödyntämään kaupunkiin saapuneet eri alojen osaajat, monikulttuurisuuden, sekä heidän kansainväliset ja digitaaliset verkostonsa.

Tampereen teollisuus otti ensimmäisenä 3D-tulostuksen suuressa mittakaavassa tosissaan ja loi kansainvälisen ykkösaseman alan veturina. Teollisuutta yhdistävä visio tuotannon muuttumisesta mahdollisti laajan ja perusteellisen uudistumisen. Poikkeuksellinen uudistumiskyky onkin kaupungin arvostetuin ominaisuus, joka näkyy mm. huippusijoituksena Rockefeller Foundation:in 100 Resilient Cities listoilla.

Pekka Ketola & Ideascout -tiimi, 17.8.2042

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s