Eteenpäin ja ylöspäin!

brushes-3129361.jpg

Moderni historia osoittaa, että rohkeat ihmiset, jotka myöntävät tietämättömyytensä ja kysyvät vaikeita kysymyksiä, edistävät hyvinvointia ja vaurautta enemmän, kuin ihmiset, jotka hyväksyvät kaiken valmiina totuutena.

Start-up -yritykset ovat strategisesti tärkeitä teknologian, liiketoiminnan ja yhteiskunnan kehittämisen moottoreita. Uusilla yrityksillä on herkkä kyky haastaa vanhat ratkaisut, kysyä vaikeita kysymyksiä ja tuottaa uudenlaisia ratkaisuja alati muuttuviin tarpeisiin. Maailma muuttuu nyt poikkeuksellisen nopeasti ja radikaalisti mm. tekoälyn ja bioteknologian edistysaskeleiden myötä. Uteliaisuus, ketteryys, joustavuus ja innovatiivisuus ovat start-up yritysten supervoimia.

Oikeiden kysymysten ja vastausten löytäminen ei ole helppoa. Vain yksi prosentti meistä pystyy edes kuvittelemaan sellaisia ratkaisuja, joita ei ole vielä toteutettu. Toisin sanoen, 99% yrityksistä kehittää tuotteita ja palveluita kopioimalla ja muokkaamalla tunnettuja ratkaisuja. Kilpailuetua luodaan tyypillisesti parantamalla ja optimoimalla vanhaa ja kehittämällä prosesseja. Näillä eväillä ei tuoteta markkinoita muuttavia disruptioita tai radikaaleja innovaatioita. Kansainvälisen kilpailun näkökulmasta suurin haasteemme näyttää olevan mielikuvituksen puute.

Kun samat teknologiat, tiedot ja taidot ovat demokraattisesti kaikkien saavutettavissa, nousevat mielikuvitus ja luovuus yrityksen tärkeimmiksi voimavaroiksi. Ainoastaan mielikuvituksen ja sopivan hulluuden avulla voidaan luoda riittävän kunnianhimoisia visioita. Tekoäly ei kykene tällaiseen!

Harari (2018) kuvaa tulevaisuuden ratkaisujen tuottamisesta seuraavasti: ”Jos visio sisältää tieteisfantasiaa, se saattaa olla väärässä. Jos visio ei sisällä tieteisfantasiaa, se on varmasti väärässä.”

Katsomalla sopivan vinksahtaneesti ja jopa tieteisfantasian avulla tulevaisuuteen, löydetään mahdollisuuksia ja ratkaistavia ongelmia, jotka luovat start-up -yritykselle oman toimintakentän, jossa on mahdollista toteuttaa sinisen meren strategiaa. Sininen meri tarkoittaa liiketoimintaa tai palvelua, jolla ei ole vielä kilpailua, ja jolla pelisäännöt on mahdollista määritellä itse. Sininen meri voi myös löytyä ratkaisemalla tunnettu ongelma täysin uudella tavalla, vaikkapa kuuntelemalla asiakkaita entistä tarkemmin. Kannattaa haastaa nykytilanne äärimmäisen rohkeasti.

Teknologiakentästä löytyy erinomaisia esimerkkejä osaamisesta ja innovaatioista, joissa mielikuvitus on päästetty valloilleen ja tämä on yhdistetty monialaiseen teknologiamuotoiluun. Seuraavassa kolme esimerkkiä:

  1. Hollantilainen Anouk Wipprecht on teknologiamuovailija, joka muokkaa ja yhdistelee sujuvasti teknologioita ja ratkaisuja rikkoen aktiivisesti tyypillisiä insinööritieteiden raja-aitoja. Mm. muodin ja autoteollisuuden ratkaisuja syntyy, kun yhdistetään 3D-tulostusta, biosignaaleja, sensoreita, psykologiaa, muotoilua ja tekoälyä. Anouk:in tunnetuin teos on Spider Dress.
  2. Suomalaiset Ari Tulla ja Tapio Tolvanen oivalsivat, että digitaalisella alustalla ja tiedon joukkoistamisella voidaan koota yhteen tiedot kaikista lääkäreistä USA:ssa ja arvioida suoraviivaisesti kutakin lääkäriä oikeiden potilaskokemusten perusteella. BetterDoctor tuottaa lääkäritietoja ja hakupalveluita sairaaloille, vakuutusyhtiöille sekä terveysalan toimijoille. Palvelu myytiin 2018 terveysalan johtavalle datapalvelulle Quest Analyticsille huomattavalla summalla.
  3. Dronet ovat arkipäiväistyneet ja niillä tarjotaan rutiiniluontoisia palveluita mm. valokuvaukseen. Kun dronet yhdistetään toimimaan älykkäänä synkronoituna parvena mm. algoritmien ja tekoälyn avulla, päästään lentotoiminnassa ja sovelluksissa uudelle tasolle. Teknologiaevoluution näkökulmasta dronet ovat vasta kehityksen alkumetreillä. Tampereen yliopisto on mukana droneparvien kehitystyössä.

”Kaikki haluavat tekoälyä, vaikka harva tietää, mitä sillä tehdään.”

Risto Miikkulainen, Kauppalehti 23.6.2019

Tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä aliarvioidaan. Pitkälti tämä johtuu siitä, että vain harva meistä ymmärtää oikeasti mistä on kyse ja mitä on tapahtumassa. Tekoäly tulee vaikuttamaan perinteiseen tiedonkäsittelyyn, mutta myös mm. maatalouteen, markkinointiin, luoviin aloihin ja tuotteiden suunnitteluun. Tähän mennessä olemme suomalaisessa start-up -ympäristössä vasta raapaisseet tekoälyn pintaa ja tekoälyn vaikutuksista liiketoimintaan on vielä hatara käsitys. Suosittelen start-up -yrityksille aktiivista tekoälyopiskelua mm. netistä löytyvillä suomalaisilla ja ulkomaisilla kursseilla.

Mitä syvemmällä vakiintuneessa toimintakentässä ollaan, sitä vaikeampi on luoda kilpailuetua. Teollisuuden ja liiketoiminnan disruptoreita ovat Kummajaiset (Outlier). Kummajaiset ovat toimialalle tunkeutuvia odottamattomia toimijoita, jotka eivät seuraa vakiintuneita toimintatapoja. Ne ovat alkuvaiheissaan tyypillisesti väljästi organisoitunutta innovatiivista ja ihmettelevää toimintaa, joka oivallusten kautta muodostuu räjähdysvoimaiseksi uuden synnyttäjäksi ja vanhan toiminnan muuttajaksi. Mm. Google oli alussa Kummajainen yhden rivin hakukoneellaan, jossa toteutui äärimmäinen tietohaun tehokkuus ja helppous. Muita esimerkkejä kummajaisista ovat:

  • BioCurious demokratisoi tieteellisen biotutkimuksen ja mahdollisti korkealaatuisen tutkimuksen teon ja resurssit kaikille.
  • Shapeways loi uudenlaisen globaalin valmistusresurssin ja markkinapaikan 3D-tulostetuille tuotteille
  • ZenRobotics kehitti tehokkaan robotisoidun jätteiden kierrätyksen kiertotalouden lähtökohdista, joka disruptoi kilpailevia menetelmiä

Start-up -yrityksen mahdollinen strategia on olla Kummajainen. Kummajainen viihtyy ja kuljeskelee valtavirtaa houkuttelevan liiketoiminnan reuna-alueilla, horisontissa, ja katselee muuttuvaa mahdollisuuksien maisemaa poikkeavasta vinkkelistä. Kummajainen etsii strategista innovaatiota, sekä pyrkii disruptoimaan nykytoimintaa vision, liiketoimintamallin tai toimialueiden raja-aitojen rikkomisen kautta. Start-up voi täten olla myös suuren yrityksen paras innovaatiokumppani.

Ehdotuksia start-up -yrityksen toiminnan kehittämiseen

  1. Vahva visiotyö, mielikuvitttelu ja ajattelu tieteisfantasiaa hyödyntäen on tehokas lähestymistapa, kun start-up -yritys kehittää toimintaansa ja ainutlaatuisuuttaan. Samanlaisia visioita on paljon. Ainutlaatuisia ja voimaannuttavia visioita on vähän.
  2. Start-up -yrityksen käytössä on tyypillisesti pienet resurssit ja huonoin vaihtoehto on päätyä kilpailemaan toisten start-up yritysten kanssa, joilla myös on pienet resurssit. Tehokkaampaa on etsiä monialaisia kumppanuuksia ja luoda yhdessä suurempaa, kuin mihin yritys yksin pystyy. Useiden toimijoiden co-creation on monesti tehokkain liiketoimintastrategia pienelle yritykselle.
  3. Rohkeat tavoitteet! Start-up yrityksellä on lähes aina tuhannen taalan paikka mullistaa tuotteita ja palveluita. Kyse on usein rohkeudesta. Uskallammeko ajatella riittävän rohkeasti ja kunnianhimoisesti, vai onko ajattelumme tavanomaista? Samanaikaisesti on osattava katsoa eteenpäin ja ylöspäin, uutta toiminnan tasoa kohti.

Lukuvinkit start-up -yritykselle

  • Välikangas L. and Gibbert M. 2015. Strategic Innovation: The Definitive Guide to Outlier Strategies.
  • Harari, Y. U. 2018. 21 oppituntia maailman tilasta.
  • Kahnemann D. 2012. Ajattelu, nopeasti ja hitaasti.

 

Toivotan start-up:eille räjähdysyvoimaa ja väkevyyttä uuden luomiseen, sekä koko valmistavalle teollisuudelle ennakkoluulottomia ja maailmaa muuttavia visioita!

Ultreia e suseia!

(Eteenpäin ja ylöspäin, espanjalainen tervehdys Camino de Santiagon kulkijoille)

Pekka Ketola, toimitusjohtaja

3DStep Oy, Ideascout Oy12.8.2019

3D printing and the team skills

3D printing and the digital development processes will change the team dynamics and establish new ways to work. In this article I will discuss some of the emerging patterns.

  1. Collaboration. Collaborative design proposes that products are designed together with the users. Collaborative product or service development is not new concept. The idea is in the heart of established practises, such as user centered design, usability engineering and service design. 3D printing is based on the affordance that products can be designed and manufactured faster with personalized features. It makes sense to consider new kinds of collaborative teams where customers, end users and the engineering team work together to exploit the affordances and user input in full. When the design and manufacturing cycles are fast and flexible there is possibility to
    1. Create more design iterations.
    2. Make more product prototypes and variations without major cost or time impact.
    3. Develop the product with users and customers in fast development cycles.
  2. Prototyping. ”Prototypes are super expensive”. This is not (always) true with 3D printing. The step from CAD file to first concrete product is short. Making changes in the prototype or simulation is far less expensive than making changes in the final product. With 3D printed prototypes, it is often possible to make the first versions almost with zero cost using inexpensive FDM technology, before proceeding to the actual implementation and materials, such as titanium. The teams need to learn to apply active prototyping and maximise the support and experiences the prototypes can provide for design and customers. There is also the marketing aspect for using and showing the prototypes already in the early phases of the design process.
  3. Role of purchasing. All larger manufacturing companies have dedicated teams for purchasing stuff needed for the main business, such as components and materials. As purchasing manager, what do you buy when you buy 3D printed components or digital spare parts? The question is often about fast on-demand manufacturing, with customer specific twists in the products. The purchasing teams need to develop skills to play with additive manufacturing platforms and services, rather than buying, lets say 10 000 units of component X. Or is there a fast shortcut between product development teams and 3D printing services? Accordingly, 3D printing services need to figure out what are the new processes and connections needed to serve the big customers.
  4. New design processes. Sustainability, circular economy, recycling, on-demand parts and other emerging phenomena ask for better design and manufacturing processes, with new requirements coming from the society and customers. For example, how do you:
    1. Design for 3D printable spare parts (already in the original product)
    2. Design for recycling
    3. Design for personalization

The concept of product design need to raise to the new level, where designer solves also the problems and needs that will come at the end of the product lifecycle. This is rarely handled in contemporary product development.

Conclusion

3D printing is not only about technology, processes and materials. It is also about the new hard and soft skills and behaviours needed in teams. Collaborative product development or the idea of super active prototyping are competences that need to be exercised, piloted and tried out.

What do you think?

Pekka Ketola, CEO 3DStep Oy