Eteenpäin ja ylöspäin!

brushes-3129361.jpg

Moderni historia osoittaa, että rohkeat ihmiset, jotka myöntävät tietämättömyytensä ja kysyvät vaikeita kysymyksiä, edistävät hyvinvointia ja vaurautta enemmän, kuin ihmiset, jotka hyväksyvät kaiken valmiina totuutena.

Start-up -yritykset ovat strategisesti tärkeitä teknologian, liiketoiminnan ja yhteiskunnan kehittämisen moottoreita. Uusilla yrityksillä on herkkä kyky haastaa vanhat ratkaisut, kysyä vaikeita kysymyksiä ja tuottaa uudenlaisia ratkaisuja alati muuttuviin tarpeisiin. Maailma muuttuu nyt poikkeuksellisen nopeasti ja radikaalisti mm. tekoälyn ja bioteknologian edistysaskeleiden myötä. Uteliaisuus, ketteryys, joustavuus ja innovatiivisuus ovat start-up yritysten supervoimia.

Oikeiden kysymysten ja vastausten löytäminen ei ole helppoa. Vain yksi prosentti meistä pystyy edes kuvittelemaan sellaisia ratkaisuja, joita ei ole vielä toteutettu. Toisin sanoen, 99% yrityksistä kehittää tuotteita ja palveluita kopioimalla ja muokkaamalla tunnettuja ratkaisuja. Kilpailuetua luodaan tyypillisesti parantamalla ja optimoimalla vanhaa ja kehittämällä prosesseja. Näillä eväillä ei tuoteta markkinoita muuttavia disruptioita tai radikaaleja innovaatioita. Kansainvälisen kilpailun näkökulmasta suurin haasteemme näyttää olevan mielikuvituksen puute.

Kun samat teknologiat, tiedot ja taidot ovat demokraattisesti kaikkien saavutettavissa, nousevat mielikuvitus ja luovuus yrityksen tärkeimmiksi voimavaroiksi. Ainoastaan mielikuvituksen ja sopivan hulluuden avulla voidaan luoda riittävän kunnianhimoisia visioita. Tekoäly ei kykene tällaiseen!

Harari (2018) kuvaa tulevaisuuden ratkaisujen tuottamisesta seuraavasti: ”Jos visio sisältää tieteisfantasiaa, se saattaa olla väärässä. Jos visio ei sisällä tieteisfantasiaa, se on varmasti väärässä.”

Katsomalla sopivan vinksahtaneesti ja jopa tieteisfantasian avulla tulevaisuuteen, löydetään mahdollisuuksia ja ratkaistavia ongelmia, jotka luovat start-up -yritykselle oman toimintakentän, jossa on mahdollista toteuttaa sinisen meren strategiaa. Sininen meri tarkoittaa liiketoimintaa tai palvelua, jolla ei ole vielä kilpailua, ja jolla pelisäännöt on mahdollista määritellä itse. Sininen meri voi myös löytyä ratkaisemalla tunnettu ongelma täysin uudella tavalla, vaikkapa kuuntelemalla asiakkaita entistä tarkemmin. Kannattaa haastaa nykytilanne äärimmäisen rohkeasti.

Teknologiakentästä löytyy erinomaisia esimerkkejä osaamisesta ja innovaatioista, joissa mielikuvitus on päästetty valloilleen ja tämä on yhdistetty monialaiseen teknologiamuotoiluun. Seuraavassa kolme esimerkkiä:

  1. Hollantilainen Anouk Wipprecht on teknologiamuovailija, joka muokkaa ja yhdistelee sujuvasti teknologioita ja ratkaisuja rikkoen aktiivisesti tyypillisiä insinööritieteiden raja-aitoja. Mm. muodin ja autoteollisuuden ratkaisuja syntyy, kun yhdistetään 3D-tulostusta, biosignaaleja, sensoreita, psykologiaa, muotoilua ja tekoälyä. Anouk:in tunnetuin teos on Spider Dress.
  2. Suomalaiset Ari Tulla ja Tapio Tolvanen oivalsivat, että digitaalisella alustalla ja tiedon joukkoistamisella voidaan koota yhteen tiedot kaikista lääkäreistä USA:ssa ja arvioida suoraviivaisesti kutakin lääkäriä oikeiden potilaskokemusten perusteella. BetterDoctor tuottaa lääkäritietoja ja hakupalveluita sairaaloille, vakuutusyhtiöille sekä terveysalan toimijoille. Palvelu myytiin 2018 terveysalan johtavalle datapalvelulle Quest Analyticsille huomattavalla summalla.
  3. Dronet ovat arkipäiväistyneet ja niillä tarjotaan rutiiniluontoisia palveluita mm. valokuvaukseen. Kun dronet yhdistetään toimimaan älykkäänä synkronoituna parvena mm. algoritmien ja tekoälyn avulla, päästään lentotoiminnassa ja sovelluksissa uudelle tasolle. Teknologiaevoluution näkökulmasta dronet ovat vasta kehityksen alkumetreillä. Tampereen yliopisto on mukana droneparvien kehitystyössä.

”Kaikki haluavat tekoälyä, vaikka harva tietää, mitä sillä tehdään.”

Risto Miikkulainen, Kauppalehti 23.6.2019

Tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia lyhyellä ja pitkällä aikavälillä aliarvioidaan. Pitkälti tämä johtuu siitä, että vain harva meistä ymmärtää oikeasti mistä on kyse ja mitä on tapahtumassa. Tekoäly tulee vaikuttamaan perinteiseen tiedonkäsittelyyn, mutta myös mm. maatalouteen, markkinointiin, luoviin aloihin ja tuotteiden suunnitteluun. Tähän mennessä olemme suomalaisessa start-up -ympäristössä vasta raapaisseet tekoälyn pintaa ja tekoälyn vaikutuksista liiketoimintaan on vielä hatara käsitys. Suosittelen start-up -yrityksille aktiivista tekoälyopiskelua mm. netistä löytyvillä suomalaisilla ja ulkomaisilla kursseilla.

Mitä syvemmällä vakiintuneessa toimintakentässä ollaan, sitä vaikeampi on luoda kilpailuetua. Teollisuuden ja liiketoiminnan disruptoreita ovat Kummajaiset (Outlier). Kummajaiset ovat toimialalle tunkeutuvia odottamattomia toimijoita, jotka eivät seuraa vakiintuneita toimintatapoja. Ne ovat alkuvaiheissaan tyypillisesti väljästi organisoitunutta innovatiivista ja ihmettelevää toimintaa, joka oivallusten kautta muodostuu räjähdysvoimaiseksi uuden synnyttäjäksi ja vanhan toiminnan muuttajaksi. Mm. Google oli alussa Kummajainen yhden rivin hakukoneellaan, jossa toteutui äärimmäinen tietohaun tehokkuus ja helppous. Muita esimerkkejä kummajaisista ovat:

  • BioCurious demokratisoi tieteellisen biotutkimuksen ja mahdollisti korkealaatuisen tutkimuksen teon ja resurssit kaikille.
  • Shapeways loi uudenlaisen globaalin valmistusresurssin ja markkinapaikan 3D-tulostetuille tuotteille
  • ZenRobotics kehitti tehokkaan robotisoidun jätteiden kierrätyksen kiertotalouden lähtökohdista, joka disruptoi kilpailevia menetelmiä

Start-up -yrityksen mahdollinen strategia on olla Kummajainen. Kummajainen viihtyy ja kuljeskelee valtavirtaa houkuttelevan liiketoiminnan reuna-alueilla, horisontissa, ja katselee muuttuvaa mahdollisuuksien maisemaa poikkeavasta vinkkelistä. Kummajainen etsii strategista innovaatiota, sekä pyrkii disruptoimaan nykytoimintaa vision, liiketoimintamallin tai toimialueiden raja-aitojen rikkomisen kautta. Start-up voi täten olla myös suuren yrityksen paras innovaatiokumppani.

Ehdotuksia start-up -yrityksen toiminnan kehittämiseen

  1. Vahva visiotyö, mielikuvitttelu ja ajattelu tieteisfantasiaa hyödyntäen on tehokas lähestymistapa, kun start-up -yritys kehittää toimintaansa ja ainutlaatuisuuttaan. Samanlaisia visioita on paljon. Ainutlaatuisia ja voimaannuttavia visioita on vähän.
  2. Start-up -yrityksen käytössä on tyypillisesti pienet resurssit ja huonoin vaihtoehto on päätyä kilpailemaan toisten start-up yritysten kanssa, joilla myös on pienet resurssit. Tehokkaampaa on etsiä monialaisia kumppanuuksia ja luoda yhdessä suurempaa, kuin mihin yritys yksin pystyy. Useiden toimijoiden co-creation on monesti tehokkain liiketoimintastrategia pienelle yritykselle.
  3. Rohkeat tavoitteet! Start-up yrityksellä on lähes aina tuhannen taalan paikka mullistaa tuotteita ja palveluita. Kyse on usein rohkeudesta. Uskallammeko ajatella riittävän rohkeasti ja kunnianhimoisesti, vai onko ajattelumme tavanomaista? Samanaikaisesti on osattava katsoa eteenpäin ja ylöspäin, uutta toiminnan tasoa kohti.

Lukuvinkit start-up -yritykselle

  • Välikangas L. and Gibbert M. 2015. Strategic Innovation: The Definitive Guide to Outlier Strategies.
  • Harari, Y. U. 2018. 21 oppituntia maailman tilasta.
  • Kahnemann D. 2012. Ajattelu, nopeasti ja hitaasti.

 

Toivotan start-up:eille räjähdysyvoimaa ja väkevyyttä uuden luomiseen, sekä koko valmistavalle teollisuudelle ennakkoluulottomia ja maailmaa muuttavia visioita!

Ultreia e suseia!

(Eteenpäin ja ylöspäin, espanjalainen tervehdys Camino de Santiagon kulkijoille)

Pekka Ketola, toimitusjohtaja

3DStep Oy, Ideascout Oy12.8.2019

Ylitä rajasi, ohita puutteesi

Monet yritykset ovat tyytyväisiä nykyiseen toimintaansa. Työt sujuvat ja liikevaihtoa on sopivasti. Hienoista kasvuakin on näköpiirissä. Se on ihan ok. Mutta uskoisin, että monen toimitusjohtajan mielessä elää unelma toiminnan merkittävästä kehittämisestä ja uusien avausten tekemisestä. Pitäisi jotenkin ylettyä omaa kokoaan korkeammalle tai muuntautua paremmin aikaan sopivaksi. Ja olisi hienoa ottaa digitalisaatio haltuun.

3dp_sportsprosthetic_schindler_legs

Lähde: 3dprint.com

Vammaisurheilu on uskomattoman hieno laji. Siinä ihmiset, joilta lähtökohtaisesti puuttuu jokin fyysinen kyky, tai kyky on jostain syystä menetetty, kehittyvät intohimonsa vauhdittamina mestareiksi puutteistaan huolimatta. Jalan puute ei estä juoksemista. Käden puute ei estä jousiammuntaa. Omien rajojen ylittämisen juhlaa vietetään esimerkiksi olympialaisissa ja erityisesti paralympialaisissa.

Kun on unelma, esteet voivat kadota, tai ne voidaan ohittaa. Voiko yritys toimia samalla logiikalla kuin huippusuoritusta tavoitteleva vammaisurheilija? Tarvitaan busineksen proteeseja ja apuvälineitä, jotta yritys kykenee itseään suurempaan saavutukseen ja voi sivuuttaa ilmeiset puutteensa? Juoksukilpailun voi voittaa ilman jalkoja. Kts. video Artificial legs controversial at Olympics

Biisintekijä kehittää melodiaa. A-osa, B-osa, kertosäe, A-osa… Biisi alkaa tuntua tylsältä. Nyt pitäisi nostaa kappale uudelle tasolle ja kertoa tarinan ydin. Huippukohta soi jo päässä, mutta puuttuu tapa, kuinka siihen voisi luontevasti siirtyä. Tähän on mainio muusikoiden käyttämä konsepti: bridge, silta. Bridge on kappaleessa kohta, joka siirtää soiton, yleensä instrumentaaliosuuden johdattamana, perustarinasta huippukohtaan. Kappale sähköistyy, bändi innostuu ja kuulijat lähtevät laulamaan mukana.

3D-tulostus on monille yrityksille mahdollinen uusien saavutusten alue. Ilmiötä koitetaan ymmärtää, lasketaan businesskeissejä ja pidetään kokouksia. Puuduttavaa perusbiittiä. Yleensä todetaan, että jos vaan jotenkin keksitään kuinka 3D-tulostus sopii omaan toimintaan, siitä olisi ilmeistä hyötyä. Ongelma onkin itse siirtyminen. Pysytäänkö tasaisessa perustoiminnassa, siirrytäänkö uudelle tasolla ja mitä ihmeessä pitäisi tehdä?

Tarvitaan liiketoiminnan bridge. Bridge on yrityksen näköinen tapa siirtyä ja ottaa haltuun uusi asia, jonka avulla perustoiminta yltää odotuksia suurempiin saavutuksiin, uudelle tasolle. Liiketoiminnan bridge on välivaihe. Sen aikana tapahtuu useita tilapäisiä asioita, mutta näillä on selkeä tarkoitus, kuten uusien taitojen ja kumppaneiden hankkiminen, innostuksen ja odotuksen luominen, ja ylipäätään virittäytyminen uuteen.

3D-tulostus on perusteiltaan yksinkertainen idea: tuotteita tehdään kerros kerrokselta kasvattaen. Idean yksinkertaisuus kuitenkin hämää. Se johtaa mahdollisuuksien maailmoihin, joiden hahmottaminen oman liiketoiminnan näkökulmasta ei ole helppoa. Vain harvat pystyvät heti oivaltamaan mikä on menetelmän tarjoama suurin mahdollisuus omaan toimintaan ja kuinka korkealle on mahdollista yltää.

Mikä on sinun bridge uuteen vaiheeseen? Jutellaan.

DSC_0199

Kuva: 3D-tulostettu puukomposiittisilta. © 3DStep Oy

 

 

Suomen 3D-tulostuksen strategia

Mikä on Suomen 3D-tulostuksen (additive manufacturing) strategia? Tarvitaanko sellaista?

Poikkeuksetta kaikissa kansallisissa ja kansainvälisissä tulevaisuutta ennakoivisssa selvityksissä 3D-tulostus on nostettu yhdeksi tulevaisuutta, teollisuutta ja työpaikkoja merkittävästi muuttavista teknologioista. Aihe on vahvasti mukana myös Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan selvityksessä Suomen sata uutta mahdollisuutta – Radikaalit teknologiset ratkaisut. On mielekästä kysyä: kuin Suomen pitäisi tähän mahdollisuuteen suhtautua?

3D-tulostus on noussut strategiseksi aiheeksi useilla tasoilla. CECIMO (European Association of the Machine Tool Industries) on julkaissut eurooppalaisen lisäävän valmistuksen stategian. Iso-Britannia on laatinut kansallisen tason strategian, samoin Dubai. Ruotsissa Swerea (Swedish Arena for Additive Manufacturing of Metals) rakentaa kansallista 3D-tulostuksen yhteistoimintaa. Aktiiviset maat ja kaupungit, kuten Singapore, perustavat voimakkaita 3D-tulostuksen keskittymiä. Standardoinnin (ISO) kautta teknologialle luodaan yhteisiä globaaleja käytäntöjä ja pelisääntöjä.

Iso-Britannian 3D-tulostuksen strategia tähtää huomattavan markkinaosuuden varmistamiseen alan nopeasti kasvavassa liiketoiminnassa, uusien työpaikkojen luomiseen, sekä tuotannon uudistamiseen. Haasteet ovat samankaltaisia kuin Suomessa: useimmat PK-yritykset eivät tunne 3D-tulostuksen perusasioita eikä sen tuomia liiketoimintamahdollisuuksia.

Suomessa 3D-tulostuksen toiminta on kansainvälisiin toimijoihin verrattuna edelleen vaatimatonta, vaikka paljon hyviä asioita on jo liikkeellä. Suomessa on n. kaksikymmentä kaupallista 3D-tulostuksen yritystä, monissa organisaatioissa teknologia on osa päivittäistä toimintaa ja edelläkävijäyritykset hyödyntävät jo 3D-tulostusta sarjavalmistuksessa. Korkeakouluissa, ammattiopistoissa ja kouluissa on käynnissä suuri määrä hankkeita, projekteja ja koulutusratkaisuja. Maakuntatasolla, kuten Pirkanmaalla, aiheeseen investoidaan. Alan huippututkimusta tehdään tutkimusorganisaatioissa ja yliopistoissa. TEKES myöntää rahoitusta 3D-tulostusta edistäviin ja hyödyntäviin projekteihin. Muutamia mainitakseni.

3D-tulostuksen kanssa ollaan siis liikkeellä ja osaamista on syntynyt, mutta tässä vaiheessa toiminta on varsin sirpaloitunutta, siiloutunutta ja haparoivaa, eikä osaamisen ja kokemusten kehittyminen kykene tuottamaan merkittävää synergiaa. Kireässä taloustilanteessa paljon rahaa hukataan päällekkäiseen ja liian vaatimattomaan tekemiseen. Hyvää ei saa halvalla.

Ehdotus

Aika on kypsä Suomen 3D-tulostuksen vision ja strategian luomiselle. Strategia yhdistää liiketoiminnan, koulutuksen ja tutkimuksen, ja luo perustan 3D-tulostuksen kansainvälisen kilpailukyvyn syntymiselle ja systemaattiselle kehittämiselle. Onnistunut strategia aktivoi myös julkiset ja yksityiset investoinnit alan kehitykseen.

Suomen3Dstrategia

Suomen 3D-tulostuksen strategia on Suomen näköinen. Se voi lainata hyväksi havaittuja elementtejä muilta ja on välttämätöntä kytkeytyä kansainvälisiin toimintoihin. Pienenä maana vahvuutemme löytyvät erityisesti korkeasta osaamistasosta eri teknologia-alueilla, monialaisesta yhdesssä tekemisestä ja tekemisen meiningistä, sekä toimijoiden keskinäisestä luottamuksesta. Strategia voi olla perinteinen, joka kehittää olemassaolevia toimintoja. Tai voimme luoda myös sinisen meren strategian, jossa pelisäännöt luodaan puhtaalta pöydältä. Näitä pitää tuumia yhdessä.

Luodaan Suomen yhteinen 3D-tulostuksen visio, strategia ja aletaan tekemään. Oletko mukana?

Pekka Ketola 22.10.2017 / pekka.ketola@3dstep.fi

Ps. Pirkanmaan 3D-tulostuksen toimijat kokoontuvat 12.12. 2017 klo 12. Tampereella. Tällöin pohditaan strategisia kysymyksiä maakuntatasolla. Lisätietoa LinkedIn -ryhmässä 3D Pirkanmaa.