Dataa on pitkään kutsuttu nykyajan kullaksi. Monille se onkin sitä, mutta suurin osa datasta lepää passiivisena tietokannoissa ja järjestelmissä, hyödyntämättömänä raaka-aineena.

Data itsessään ei ole kultaa. Arvo syntyy jalostuksesta. Vasta kun data muuttuu tiedoksi, tietämykseksi ja ymmärrykseksi, sen todellinen potentiaali avautuu. Tarvitsemme siis parempia jalostuslaitoksia.

Digitaalisen kullan jalostus

Kielimallit ja tekoäly ovat uuden jalostuksen esikuvia. Ne louhivat passiivisia tietokantoja, puhdistavat ja muokkaavat raakadataa, ja muuttavat sen arvokkaiksi, käyttökelpoisiksi oivalluksiksi. Ne tekevät digitaalisesta jätteestä kultaa, kuten kaivos jalostaa malmin jalometalliksi.

Fyysisen maailman uusi kulta

Sama piilevän arvon logiikka pätee materiaalivirtoihin. Siinä missä olemme opetelleet datan jalostamista, meidän on nyt opittava materiaalien jalostamisen uusi kieli.

Kiertotalouden ytimessä on kierrätysmateriaalien jalostusarvon maksimointi. Ja kuten datassa, myös materiaaleissa suurin potentiaali piilee siellä, missä sitä ei heti nähdä.

Tulevaisuuden kulta-aarteita ovat kierrätettävät komposiitit. Näitä lujia ja kevyitä materiaaleja löytyy kaikkialta: tuulivoimaloiden siivistä, lentokoneista, autoista, veneistä ja rakennuksista.

Kun esimerkiksi 70-metrinen tuulivoimalan siipi päätyy elinkaarensa päähän, sen kohtalona on usein joutua maantäytteeksi tai poltettavaksi, kuten arvokas data hautautuu käyttämättömänä tietokantaan. Arvo katoaa, koska jalostusprosessi puuttuu.

Kaksi ongelmaa, kaksi mahdollisuutta

Olipa kyseessä data tai komposiitti, piilevän kullan etsijän on ratkaistava kaksi kysymystä:

1. Tekninen haaste: Miten resurssi voidaan käsitellä niin, että sen arvo säilyy tai kasvaa? Miten data jäsennellään? Miten komposiitin ainekset erotellaan toisistaan?
2. Kaupallinen haaste: Miten luodaan liiketoimintamalli, joka tekee jalostamisesta kannattavaa? Mitä kaikkea kierrätysmateriaalista voidaan tehdä? Kuka maksaa lopputuotteesta?

Pelkkä tekninen ratkaisu ei riitä. Arvo syntyy, kun jalostuksesta tulee uutta liiketoimintaa.

Kemiallisen kierrätyksen avulla komposiitti voidaan pilkkoa takaisin alkuperäisiksi öljyiksi ja kuiduiksi. Jalostaja ei myy mursketta, vaan korkealaatuista raaka-ainetta tai uusia komponentteja teollisuudelle , esimerkiksi autoteollisuuden puskureihin tai rakennusteollisuuden paneeleihin.

Paras malli on suljettu kierto, jossa jätteen tuottaja (esim. tuulivoimayhtiö), jalostaja (kierrätysteknologiayritys) ja loppukäyttäjä (valmistava teollisuus) muodostavat kumppanuuden. Tällöin jäte muuttuu resurssiksi. Sen arvo voi nousta jopa neitseellisiä materiaaleja korkeammaksi.

Kultaa on kaikkialla

Piilevän arvon jalostaminen ei rajoitu dataan tai komposiitteihin. Katso ympärillesi:

• Datakeskusten ja tehtaiden hukkalämpö on jätettä, kunnes se jalostetaan kaukolämmöksi.
• Tekstiilijäte on ongelma, kunnes kemiallinen kierrätys muuttaa sen takaisin kuiduiksi.
• Elintarviketeollisuuden sivuvirrat ovat biojätettä, kunnes bioteknologia jalostaa niistä arvokkaita proteiineja ja kemikaaleja.

Arvo ei ole enää siinä, mitä omistat, vaan siinä, mitä osaat jalostaa ja muuttaa liiketoiminnaksi.