Kodissa, työssä ja harrastuksissa on päivittäin tilanteita, joissa kaipaisi apuvälinettä asian tekemiseen. Pitäisi ylettyä vaikeaan nurkkaan, pitäisi korjata, pitäisi saada hiukan lisää voimaa, siivoaminen on vaikeaa, pitäisi saada jokin pysymään paikallaan, tai pitäisi olla ”kolmas käsi”.  Apuvälineiden tarve liittyy useimmiten ikääntymisen tuomiin vaivoihin tai tapaturmien aiheuttamiin rajoitteisiin.

Onko mahdollista luoda tapa, jolla arjen apuvälineitä voitaisiin saada ketterästi silloin kun niitä tarvitaan? Voisiko tästä muodostua uutta liiketoimintaa?

Inspiraatio: E-Nable

E-Nable on maailmanlaajuisesti toimiva vapaaehtoisten organisaatio, joka kehittää lapsille proteeseja hyödyntämällä edullisia 3D-tulostimia, avointa innovaatiota ja joukkoistusta. Vanhemmat ja lapset suunnittelevat yhdessä proteesin ilmaisten suunnittelutyökalujen avulla ja proteesit valmistetaan työpajoissa kokoamalla ne 3D-tulosteista, ruuveista ja naruista. Yhden proteesin hinnaksi muodostuu n. 10€. E-Nablen avulla kymmenet tuhannet lapset ovat saaneet toimintakyvyn, joka usein on puuttunut syntymästä lähtien. Enable on voimakas esimerkki siitä, että 3D-tulostuksen avulla voi kustannustehokkaasti luoda merkittäviä arjen apuvälineitä kännykkätelineestä käsiproteesiin.

Lähde: 3dprint.com

Keksijöiden kohtaamispaikalta ideoita

Apuvälinemessuilla on tarjolla lukemattomia välineitä, jotka on suunniteltu käyttäjille, joilla on fyysisiä rajoitteita tavallisten asioiden tekemiseen. Tapahtuma on todellinen ideoiden aarreaitta ja keksijöiden kohtaamispaikka. Messuilla tarjolla olevat ratkaisut ovat yleensä loppuun asti hiottuja kaupallisia tuotteita, joissa laatu näkyy myös hintalapussa. Apuvälinemessut ja vastaavat tapahtumat tarjoavat tuhansia esimerkkejä arjen ongelmista, joihin voidaan tuottaa ratkaisuja.

Arjen digitaaliset varaosat

Digitaaliset varaosat ovat esineitä, jotka ovat olemassa ainoastaan digitaalisessa muodossa 3D-malleina siihen saakka, kunnes tarve esineen käytölle syntyy. Tyypillisesti digitaalisilla varaosilla viitataan teollisuuden tarpeisiin, kuten koneiden kriittisin osiin, jotka on nopeasti saatava korjattua niiden rikkouduttua.

Digitaalisten varaosien idea toimii mainiosti myös arjessa. Tämä voidaan järjestää esimerkiksi seuraavasti:

1. Käyttäjällä syntyy tarve apuvälineelle tai varaosalle.
2. Ratkaisu voi löytyä valmiina palvelusta, jossa käyttäjät jakavat tekemiään 3D-malleja, esimerkiksi Thingiverse:ssä.
3. Ratkaisun idea voidaan myös tuottaa yhdessä ideanikkareiden kanssa, esimerkiksi keksijöiden Facebook -ryhmässä.
4. Ratkaisu (3D malli) on suunniteltava. Sen voi tehdä
   • Itse hyödyntämällä ilmaisia yksinkertaisia suunnitteluohjelmistoa, kuten TinkerCAD tai SketchUp. Ohjelmistoja on kootusti esitelty täällä.
   • Ostamalla suunnitelma pienellä rahalla mikropalvelusta, esim. Fiverr
   • Hyödyntämällä kotimaisia 3D-tulostuksen suunnittelupalveluita, kuten vaasalainen Origo Engineering.
5. Valmistus. Kun idea on kehittynyt suunnitelmaksi, se voidaan toteuttaa 3D-tulostamalla. Tähän riittää yleisesti koti ja harrastuskäyttöön tarkoitetut muovien 3D-tulostimet, jollaisilla mm. E-Nable valmistaa proteeseja.
   • Tulostimen voi hankkia itselle. Parhaimmillaan hyvin toimivan laitteen saa alle 500€:lla.
   • Tulostuksessa voi hyödyntää lähiseudun 3D-tulostimia ja osaajia. Näitä on jo monin paikoin kerhojen, koulujen, yritysten ja yksityishenkilöiden käytössä. Lähimmän tulostimen saat nopeasti selville kyselemällä aiheen Facebook-ryhmistä, tai hyödyntämällä Hubs -palvelua.
   • Tulostuksen voi myös teettää kaupallisten palveluiden kautta. Näitä tarjoavat mm. suomalainen 3DStep ja amerikkalainen Shapeways.

Esimerkkejä arjen digitaalisista varaosista: Käsituki ja apulaite renkaan asennukseen.

Palvelut

Arjen digitaalisten varaosien valmistus on täysin mahdollista. Kaikki tarvittavat elementit ovat jo olemassa. Yksittäisen toimijan näkökulmasta varaosan tai apuvälineen saaminen voi olla hiukan liian hidasta ja varaosan tuottamiseen liittyy liian monta vaihetta.

Onko mahdollista luoda palveluita, joilla arkipäivän apuvälineita voisi saada kustannustehokkaasti, nopeasti ja riittävän laadukkaasti? Millaisia nämä palvelut voisivat olla?

1. Harrastustoimintaan pohjautuvat palvelut. Arjen apuvälineitä voidaan suunnitella ja valmistaa esimerkiksi kansalaisopiston kerhoissa, kirjastoissa, Fab Labeissa ja erilaisissa harrastajaryhmissä.
2. Kaupalliset palvelut. Arjen apuväline -idean ympärille on mahdollista luoda uutta yritystoimintaa tai täydentää olemassaolevaa toimintaa. Olennaista on kyky tuottaa vetovoimainen palvelupolku, joka on helposti lähestyttävä myös silloin, kun apuvälineen tarve on hyvin pienikin. Tarvitaan siis kunnollista palvelumuotoilua ja oivallinen liiketoimintaidea.
3. Yhteistoiminta – co-creation: Arjen apuvälineitä voidaan toteuttaa erilaisilla yhteistoimintatavoilla. Tällaisia voisivat olla esim. kunnan järjestämät apuvälinefoorumit, joissa apuvälineiden tarvitsijat, harrastajat ja ammattilaiset tuottavat yhdessä ratkaisuja apuvälineiden tarvitsijoille yhdessä tekemällä.

Tulevaisuuden apuvälineet

Tämän päivän apuvälineet ovat usein suoraviivaisia mekaanisia ratkaisuja. Entä kun mukaan otetaan digitaaliset tekniikat? Tällöin apuvälineisiin voidaan yhdistää erilaisia tunnistimia, kameroita, valoja, moottoreita ja myös luoda ohjelmistoja, joilla apuvälineen voi ohjelmoida tai etäohjata. Esimerkiksi yksinkertaisella moottorilla voidaan antaa käyttäjälle enemmän vääntövoimaa vaikkapa hillopurkin avaamiseen, tai parantaa näkökykyä kameran avulla pikkutarkkaan askartelutyöhön. Tulevaisuuden apuvälineihin liittyy suuria innovaatiomahdollisuuksia.

3D-tulostusta hyödyntämällä voidaan luoda uusia tapoja helpottamaan arkipäivän ongelmia. Millaisia apuvälineitä sinä tarvitsisit? Olisitko kiinnostunut kehittämään ajatusta ja esimerkiksi liiketoimintamahdollisuuksia eteenpäin?

Ota yhteys: pekka (a) ideascout.fi.